Jepjep, tällä kertaa pääsin sit viettämään syyslomaa hieman erilaisissa merkeissä mitä Suomessa on tottunu. Lentokoneen nokka osoitti tällä kertaa Balia kohti ja paikan päällä vietettiin yhdeksän riemukasta päivää. Matkaan lähdettiin keskiviikkona ja takas Singaporeen tultiin 9 päivän jälkeen perjantaina sopivasti näkemään F1 GP.
Balilla otettiin suunnaksi Kuta beach, jonne suurin osa muistakin vaihtareista oli suuntaamassa. Vähintään 70 prossaa mun tuntemista vaihtareista suuntas lomaviikoksi Balille, joten tiedossa oli hyvää menoa ja meininkiä. Eka yö vietettiin porvarimeiningillä vähän kalliimmassa ja hienommassa hotellissa (22e/huone). Halpaa ku saippua tuoki on verrattuna Euroopan hintatasoon, mut silti piti löytää joku vielä halvempi, ku säästämisen mahdollisuus kerta oli :) Löydettiinki sitte soppeli ja siisti hotelli n.12e/huone, jossa majailtiin 3 seuraavaa yötä. Sen jälkeen vaihdettiin erään suomalaisen kaverin vinkistä vielä halvempaan, mutta siistimpään paikkaan, jossa pysyteltiin sit loppuaika.
Sunnuntaista eteenpäin oliki aika tuskaista löytää majapaikkaa, ku muslimien ramada loppui ja Indonesialaisilla alkoi jonkinasteinen loma. Koko Bali oli aivan täynnä viimeistä hotellia myöten ja mm. pari meidän kaveria joutu punkkaan lattialla yhen yön, ku ei ollu tilaa missään. Ja se paikka on oikeesti ihan täynnä hotelleja ja hostelleja, joten ei kyllä ois heti uskonu, että kaikki voidaan buukata. Onneksi siis kuitenki saatiin katto pään päälle, nii ei tarvinnu turvautua riippumattoon.
Torstai meni siis vielä paikkaan tutustuessa, mut perjantaina vaihdettiin sitte surffipökät jalkaan ja suunnattiin biitsille tarkoituksena aloittaa surffipojan ura. Alku nyt ei ainakaan ollu kovin lupaava :D Surffaaminen oli yllättävän rankkaa (ja turhauttavaa) puuhaa, ku 95% ajasta menee kauhomiseen ja sopivan aallon löytämiseen. Sitte ku sopiva aalto tulee ja ajotus on ees vähän oikee, nii seuraavaksi pitäis päästä ylös ja pysyä laudan päällä. Mut kyllä sitä sitte pienen harjoittelun myötä pääsiki jo oikeesti "surffaamaan", yeah! Seuraava kerta oliki sitten jo paljo helpompi. Pitänee alkaa kyseleen sponssisopimuksia jostain.. :P Or not. Tutustuttiin myös muutamaan suomalaiseen surffiopettajaan siellä, jotka anto surffivinkkejä. Aika ikävän ammatin on pojat löytäny..
Lauantaiaamuna luontoäiti päätti sit herättää meidät kesken komeus(krhm,krapula)unien maanjäristyksen avulla kuuden aikaan aamulla. Järistys meni kuitenki ohi ennen ku kerkes unihiekat karistaa silmistä. Philipin kanssa vaan vaihdettiin muutama lause, että "taitaa olla maanjäristys", "pitäiskö tehä jotain", "no ei se tunnu niin voimakkaalta", "ei niin" ja jatkettiin sit unia. Onneksi järistys ei sit jatkunu tai tullu jälkijäristyksiä. Nimeltämainitsemattomat muut matkaseuralaiset oli juossu parvekkeelle puolialastomina ja miettiny sopivaa pakoreittiä toisesta kerroksesta alas. Kuulemma paikalliset oli vähän kattonu pitkään poikien toimintaa :D Seuraavana päivänä sitten ooteltiinki sopivaa tsunamiaaltoa, jolla ois päästy kokeileen vaivalla hankittuja surffitaitoja.
Aaltoa ei kuitenkaa näkyny, joten piti keksiä jotain aktiviteettia. Päätettiin jatkaa meidän aktiivilomaa koskenlaskun merkeissä, joka tosin oli pienoinen pettymys meikäläiselle. Muutama isompi "koski" siinä matkalla oli mut pääasiassa aika hiljasta menoa. Automatkaki paikallisen liikenteen seassa oli jännittävämpi mitä tuo koskenlasku. Mut muuten se oli kokemuksena ihan jees lasketella alas keskellä viidakkoa ja välillä pysähtyä hyppimään jokeen pieneltä kielekkeeltä. Olo oli kuin tarzanilla konsanaan tosin ilman liiania,lannevaatetta ja yhtä komeeta hoilotusta.
Seuraavana oli sit vuorossa sukelluskurssin suorittaminen. Pari-kolme viikkoa sitten Tiomani saarella sattunu sukelluskärpäsen purema ei hellittäny, joten varattiin sitten 3 päivää kurssin suorittamiseen syyslomalla. Singaporelainen kaveri suositteli yhtä Scuba duba doo paikkaa Balilta, joten marssittiin sinne ja kyseltiin kurssista ja hinnoista. 240 e tuli kortille hintaa ja se sisälsi 5 sukellusta, kamppeet, kuljetuksen pohjoiseen avovesisukelluksia varten, majotuksen siellä, ruuat jne. Eli aika bueno paketti mun mielestä. Saatiin vielä opettajaksi kaverin suosittelema Su niminen veijari. Tää meidän opettaja oli aivan loistava ja se mm. sukelsi semmonen mikkihiiri sukellushuppu päässä. Ei kovin uskottavan näkönen, mut asiansa osaava ja ammattimainen tyyppi se oli. Ryhmään kuului mä, Jussi, Philipp ja yks indonesialainen vahvistus, eli opetus oli aika intensiivistä ja henkilökohtaista. Kelpas.
Homma alotettiin siis teoriaopiskelulla ja allassukelluksella ekana päivänä. Taidettiin kattoa noin 7 tuntia opetusvideoita ja sen lisäksi 2 tuntia altaassa, eli pitkää päivää painettiin. Seuraavana päivänä startattiin sit polla täynnä teoriatietoa saaren koillisosiin kohteena Tulamben. 3 tunnin ajomatka pohjoiseen sujui leppoisasti pilkkien ja nähden unia tulevista huikeista sukelluksista. Tulambenissa päästiin sit sukelteleen avovesissä ja kohteena heti toisella sukelluksella oli toisessa maailmansodassa Japanilaisten toimesta upotettu laivanraato http://www.divecenterbali.com/divesites/tulamben_wreck.htm Ja ei voi muuta ku sanoa, että olihan se hienoa! Hylkyä lähestyttäessä tuli mieleen Titanicin alku, jossa se keula alkaa hahmottua pikkuhiljaa. 120 metrinen hylky on aika komee näky, sekä muutenki koko vedenalainen maailma. Suosittelen lämpimästi, jos vaan saatte joskus mahdollisuuden suorittaa kurssi. Toki mm. Balilla pääsee sukeltaan ilman korttiaki, jos vaan rahaa löytyy, mut oman turvallisuuden kannalta on ehkä parempi hommata se peruskoulutus.
Sukeltaminen tuntu alusta asti aika helpolta ja mukavalta hommalta. Ekat sukellukset oli luonnollisesti vähä hakemista, eikä siellä 15 metriä syvällä pystyny ihan täysin rentoutuun. Neljän avovesisukelluksen jälkeen olo alko olemaan jo aika luottavainen ja sukeltamisesta nautti ihan eri tavalla. Varokaa vaan kaikki merenalaiset otukset tästä eteenpäin ku pääsen vauhtiin.
Torstaina sanottiin sit heipat Ahdin valtakunnalle ja matkattiin takas Kuta beachille. Viimesenä iltanahan pitää luonnollisesti järkätä pienet jäähyväisbileet, joten kerättiin poppoo kasaan ja suunnattiin Green Box "baariin". Se on pieni, mutta jo legendaksi noussut paikka Balilla, josta saa drinkkejä ja juomaa toodella halvalla. Drinkit oli 1-2e kipale ja shotit 0.7e tai jotain sinnepäin. Paikasta ei löydy siis istuimia eikä mitään, pelkkä myyntitiski mistä saa tilata juomaa. Mukava paikka pistäytyä ja hakea vaikka takeaway juomaa. Ilta jatku siitä sit Kutan isoimpaan yökerhoon, jossa vietettiin iltaa pitkän kaavan mukaan jonneki aamuun asti. Tän yökerhon ovelta löytyi myös aika uskottavan oloinen kaveri MP5 konepistooleineen. Vähän eri meininki mitä Suomen maaperällä. Ilmeisesti niiden parin vuoden takaisten yökerhopommitusten jälkeen turvallisuus otetaan aika vakavasti.
Kaikkinensa Bali oli mukava ja helppo lomapaikka. Hommat toimii ja kaikki tarpeellinen löytyy kyllä sieltä. Paljon siellä oli ausseja turisteina, mut Bali onki niille suomalaisten Kanaria. Eläminen on halpaa ja tekemistä riittää. Jos rauhallisempaa menoa haluaa, nii Balin saarelta löytyy kyllä iisimpiäki paikkoja, mistä ei löydy niin paljoo porukkaa. Saaren pohjoisosista löytyy myös ei-turistoituneita paikkoja, joissa kannattanee piipahtaa. Paljon jäi vielä paikkoja käymättä, joten sitä ei tiiä vaikka Balille tulis tehtyä toinenki reissu.
Viikonlopuksi tultiin sit takas haisteleen F1 sirkuksen tunnelmaa. Lauantaina käytiin alueen läheisyydessä vähän kurkkimassa autoja ja kuuntelemassa ääniä korvia särkevää mölyä. Lippuja ei valitettavasti saatu, joten piti tyytyä sit screenin tuijottamiseen ja äänten kuunteluun. Tai ois lippuja ollu vielä 300 euron hintaan. Kiitos ei. Ois ollu kyllä ihan kiva nähdä vormulat livenä, vaikken mikään fani olekaan. Pitää sit ens kerralla ostaa liput, jos tulee mahdollisuus nähdä formulat jossain.
Nyt sit arki jatkuu Singaporessa opiskelujen ja uusien reissujen suunnittelemisen merkeissä. Outo tunne, ku ei oo varattu lentolippuja seuraavaan kohteeseen, mut voipaha ottaa äkkilähdön jos siltä tuntuu :) Kiitos ja näkemiin tältä osin.
